Puseroa mä metsästin

Lähdin työpäivän jälkeen kaupoille siinä toivossa, että löytäisin jonkun kivan puseron itselleni.

Kuinkas sitten kävikään? Siinä kävi juurikin niin kuin olin jo ennakkoon hieman pelännyt. Ei nimittäin löytynyt puseron puseroa, mutta KappAhlin alehyllystä nappasin mukaan kaiken tämän:

Monesti olen miettinyt, että mikä siinä on, että jos tarvitsen oikeasti jotain, tuntuu ettei koko kaupungissa ole sitä mitä etsin, mutta kun menen ja hengailen kaupoilla muutenvaan, tuntuu että lähes kaikki houkuttelevasti tarjolla olevan voisin ostaa. Myös niitä esim. puseroita joita viimeksi etsit, niitä alkaa kummasti löytymään, mutta et kuitenkaan enää osta sellaista, koska se oli silloin ja nyt on nyt. Tarve on mennyt ohi.

Olen pyrkinyt pääsemään eroon sellaisten hankintojen ostelusta, joille en oikeasti löydä käyttötarvetta, joita en tarvitse, joita en katso tarpeellisiksi. Joskus tosin edelleenkin tulee sorruttua sellaisten hankintojen ostamiseen, joita en välttämättä olisi tarvinut. Joskus sattuu  käymään sitten niinkin ikävästi, että niitä asioita löytyy jostain kaappien perukoilta aikojen kuluttua, joilloin totean "että tällainenkin on pitänyt näköjään mennä ostamaan, mutta en ole tähän päivään mennessä tehnyt tuolla mitään". Ja sitten iskee ajatteluvaihe, "ehkä vielä kuitenkin säästän tuon, sillä voihan sille olla vielä joskus käyttöä.." Kuulostaako tutulta?! :D

Että näin. Puseroa ei löytynyt, mutta sainpahan kivat korvakorut ja edullisesti. Hih! Nähtäväksi jää, löytyykö nuokin korvakorut joskus sieltä korurasian pohjalta, noiden hintaläpysköjen kera? ;D